Tapahtumia ja jäsenasioita

Yhdistyksen vuosikokous


Helsingin Metsänhoitajien asioista ylintä päätäntävaltaa käyttää yhdistyksen vuosikokous. Yhdistys noudattaa sääntöjen mukaisesti yhden vuosikokouksen käytäntöä. Vuosikokous pidetään erillisen kutsun mukaisesti helmikuun - huhtikuun aikana. Hallitus kokoontuu noin joka toinen kuukausi. Sääntöjen mukaisia asioita hallitus valmistelee vuosikokouksen päätettäväksi. 

Tapahtumat ja jäsenedut


Yksi parhaimmista ja arvostetuimmista jäseneduistasi on Nuuksiossa sijaitsevan erämaakämpän käyttömahdollisuus. Se on käytettävissäsi ensisijaisesti jäsenten yhteiseen vapaa-ajan viettoon tai heidän omia yksityistilaisuuksia varten luonnon helmassa. Kämppä vuokrataan myös yhteistyökumppaneille etukäteisvarausten mukaisesti. Kämpän vuokrauksista ja avainpalveluista vastaa kämppäisäntä Jouko Lehtoviita (puh. 040 586 2134). Keväisin ja syksyisin yhdistys järjestää perinteiset kämppätalkoot, joihin kaikki ovat tervetulleita.

Muuhun toimintaamme kuuluvat erilaiset retket ja tutustumismatkat, esitelmätilaisuudet ja vapaamuotoisemmat, erilaisten teemojen ympärille valmistellut tilaisuudet. Tarpeen vaatiessa otamme kantaa tai teemme lausuntoja pääkaupunkiseudulla edustamamme ammattialan asioista.

Toimintamme on ennen kaikkea jäsenistön omasta aktiivisuudesta kiinni ja ehdotuksia aktiviteeteista otetaan mielellään vastaan.

 

Jäsenrekisterin tietosuojasta

 

Yhdistyksen jäsenrekisterin käyttöoikeus on ainoastaan yhdistyksen johtokunnan jäsenillä. Jäsenten yhteystietoja käytetään ainoastaan yhdistyksen sisäiseen tiedottamiseen. Jokaisella yhdistyksen jäsenellä on mahdollisuus tarkastaa häntä koskevat tiedot ja halutessaan muuttaa niitä.

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 

 

2) New Classic t-paita + moniväripainatus
(2-värinen iso logo keskellä) = 34 €
New Classic t-paita +
1-väripainatus (pieni logo vasemmassa rinnassa)
= 29 €

Helsingin Metsänhoitajat Ry:n T-paita

Jäsenillämme on mahdollisuus hankkia Helsingin metsänhoitajat ry:n T-paita.  Tuotteita voi tilata  suoraan MEB-painotalosta, jonka toimipiste on Kampin aseman ensimmäisessä kerroksessa.  Kyseiset hinnat koskevat yhden tuotteen hintaa.

Suuremmat tilausmäärät tulevat tietysti halvemmaksi. Painatuksen voi tehdä myös muihin tuotteisiin kuten esim. huppariin, mutta hinta on silloin tietysti korkeampi. Tilausta tehdessänne mainitkaa, että haluatte tuotteeseen Helsingin metsänhoitajien painatuksen.  Jokainen tilaa ja maksaa tuotteet itse suoraan liikkeeseen. 

Kuvat ovat mallikuvia. Tuotteet voi tilata eri värissä ja kuoseissa oman maun mukaan

 

MEB Kamppi, Kampinkuja 2

+358 9 8275343

info@meb.fi


 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 

 


Helsingin Metsänhoitajat Itävallassa

 

Helsingin Metsänhoitajat ry järjesti 90-vuotista taipalettaan juhlistaakseen viisipäiväisen opintomatkan Itävaltaan lokaluun alussa. Koska matkasta oli tulossa opettavainen ja hauska, kutsuttiin mukaan tovereita myös Julkishallinnon metsänhoitajista ja Luonnonvarakeskuksen akateemisista.

 

Metsätaloudella on Itävallalle saman kokoluokan merkitys kuin Suomelle ja koska kummankin maan metsänhoidon kulttuuri kuten opetus ja tutkimus perustuvat samaan saksalaiseen 1800-luvulta periytyvään akateemiseen juureen, on käytännöissämme paljon yhtäläisyyksiä. Elintaso on kokolailla sama ja metsänomistus jakautuu yhälaisesti yksityiseen ja julkiseen. Suurimmat erot synnyttää geografia ja ilmasto.

 

Matkamme aluksi pääisäntämme Itävallan metsänhoitajaliitto oli järjestänyt meille seminaarin, jossa ammatillisina isäntinämme olivat ministeriön, metsäntutkimuslaitoksen ja metsähallituksen johtajat sekä metsänomistajia edustavan tuottajajärjestön pääsihteeri. Ministeriön nimi, Ministeriun für ein lebenswertes Österreich, Elämisenarvoisen Itävallan ministeriö, kuvastaa kauniisti kokonaisvaltaista luonnon ja tuotannon yhteensovittamisen tavoitetta. Seminaarista saimme erinomaiset eväät seuraavien päivien kohteita varten seurata, miten lähelle tavoitteen oltiin edetty.

 

Puurakentamisen kulttuuri on kukoistanut Itävallassa silloinkin, kun se Suomessa uinui. Esimerkiksi Nuuksion kansallispuiston opastuskeskus Haltian rakennuksessa käytetty massiivipuurakenne CLT on tuotettu teollisesti Itävallassa. Wienissä tutustuimme 24-kerroksisen HoHo-kerrostalon  rakentamiseen. HoHo tulee sanoista Hoch= korkea ja Holtz = puu. Ylimmäksi rakennukseen tulevat asunnot, sitten hotelli- ja toimistokerrokset, väliin terveys- ja hyvinvointipalvelut ja katutasolle ravintolat. Monelle oli yllätys, että puukerrostaloa rakennettiin raskaasti raudoitetun betonisen selkärangan varaan. Insinööritaito ei tuota vielä puusta sellaista rakennetta, jonka lujuuden voidaan osoittaa täyttävän luonnonvoimista kuten maankuoren liikkeistä myrskytuulista juonnetut kestävyysnormit.

 

Ensimmäisenä metsäkohteena oli Heiligenkreutzin luostarin Wienerwaldin metsät Baadenin kylpyläkaupunkia. Metsänhoito helpoissa maastoissa oli jaksollista. Hoidetut metsät täyttyivät paksuista pyökkirungoista ja saimme myös todistaa hoitamattomana riukuuntuneen pyökkimetsän olemassaolon. Puun energiakäyttö eli käyttö lämmitykseen on yhtä vanhaa perua kuin tulen hallinta, vaikka pelkän mediatiedon perusteella sitä ei enää voisi todeksi uskoa. Merkittävä osa luostarin metsäpuutarhan tuotoksesta muuttui lämmöksi paikallisessa hakelämmityslaitoksessa.

 

Lokakuun alun lähes helteisestä Wienerwaldin laaksosta nousimme yöksi Raxalpen vuoriylängön retkeilyalueelle. Ottohausin majatalossa yötä viettäessämme saimme todeta, että tietynasteisen karaistuneisuuden oletetaan itsestäänselvyytenä kuuluvan ylösnousevien turistien karaktääriin; alpiinisilla alueilla ei tulta turhaan käytetä, vaan lämmön turvaa vaatetus. Pieni gemssilauma ilahdutti meitä olemalla aamuhetken tarkkailtavanamme majatalon alaniityllä.

 

Wienin kaupungin raakavesihuolto perustuu vuorilta painovoimaisesti johdettavaan nuoreen pohjaveteen. Akvedukteja on ollut Wienissä jo roomalaisella ajalla, mutta ne eivät kestäneen pimeää keskiaikaa. Nykyinen järjestelmä periytyy 1800-luvun lopulta ja koostuu kahdesta noin 150 kilometriä pitkästä runkolinjasta. Järjestelmän yhtäläisyys Helsingin vesihuoltoon oli suuri: meidän akveduktimme tosin kulkee kokonaan maan alla Päijännetunnelissa ja virtaa pintavettä. 

Olavi Lyly

_________________________________________________________________