Lyhyt historia
Referaatti Helsingin Metsänhoitajat ry:n historiasta
Tammikuun 31. päivänä vuonna 1927 kokoontui Vilho Seppäsen aloitteesta 33 metsänhoitajaa Virkamiestalolle Helsingissä. Tilaisuudessa päätettiin yksimielisesti perustaa yhdistys, jonka nimeksi tuli Helsingin Metsänhoitajayhdistys - Helsingfors Forstmästareförening.
Yhdistyksen tarkoitus ja yleisohjelma kiteytettiin seuraavaan ponteen: "Yhdistyksen tarkoituksena on liittää yhteen Helsingin ja sen ympäristön metsänhoitajat hyvän toveruuden ylläpitämiseksi, valvoa ja edistää heidän yhteiskunnallisia ja taloudellisia etujaan ja toimia metsätalouden kohottamiseksi ja sen arvon lisäämiseksi".
Helmikuun 17. päivänä pidetyssä jatkokokouksessa hyväksyttiin suomen- ja ruotsinkielinen sääntöehdotus sekä valittiin yhdistykselle kuusijäseninen väliaikainen johtokunta. Maaliskuun 18. päivänä 1927 yhdistys merkittiin sosiaaliministeriön ylläpitämään yhdistysrekisteriin. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Ilmo Lassila.
Tässä yhteydessä on mainittava, että Suomen Metsänhoitajaliiton perustava kokous pidettiin vasta vajaat kolme viikkoa sen jälkeen kun Helsingin Metsänhoitajayhdistys oli merkitty yhdistysrekisteriin. Yhdistyksemme oli myös yksi kuudesta liiton perustajajäsenyhdistyksestä ja oman jäsenten osuus sekä liiton perustamisessa että sen myöhemmässä toiminnassa on ollut leimaa antava. Yhdistyksemme on selvästi suurin liiton jäsenyhdistys.
Merkillepantavaa oli perustajajäsenten nuori ikä, sillä heistä lähes puolet olivat iältään alle 30-vuotiaita. Vanhin jäsenkin oli vain hieman yli 50-vuotias. Perustajajäsenet edustivat työnantajiensa puolesta Metsähallitusta, Metsätieteellistä Tutkimuslaitosta, Thomen metsätoimistoa, yliopistoa ja Tapiota. Joukossa oli myös yksityisen työnantajan palveluksessa olevia ja itsenäisiä yrittäjiä.
Alkujaan yhdistys perustettiin kaksikieliseksi perustajajäsenten kielijakauman perusteella. Olympiavuonna 1952 ruotsinkieliset irtaantuivat yhdistyksestä ja perustivat oman yhdistyksen nimellä Nylands Forstmästareförening r.f. Virallisesti Helsingin Metsänhoitajayhdistys kuitenkin säilyi kaksikielisenä aina 1960-luvun alkupuolelle asti, jolloin sääntömuutoksen yhteydessä 23.9.1963 yhdistys sai nimen Helsingin Metsänhoitajat ry.
Yhdistyksen ensimmäisen toimintavuoden lopulla oli 52 jäsentä. Tästä jäsenmäärä kasvoi nopeasti niin, että 100 jäsenen määrä ylittyi vuonna 1930 ja 200 jäsenen määrä ylittyi vuonna 1944. 1950-luvun alussa jäsenmäärä kohosi nopeasti noin 450 jäseneen. Vuoden 1998 lopussa oli 418 A-jäsentä ja 131 B-jäsentä eli yhteensä 549 metsänhoitajaa.
Yhdistyksen ehkä merkittävimpänä voimainponnistuksena voidaan pitää Tervalammin kämpän rakentamista Nuuksioon Kolmikulmalammen rannalle vuonna 1948. Nuuksion kämpällä harrastettiin siihen aikaan ampuma- ja hiihtokilpailuja, riistanhoitoa ja metsästystä yhdistyksen vuokraamalla metsästysalueella aina 1960-luvun loppupuolelle saakka.
Alkuvuosina metsänhoitajat osallistuivat kiitettävän aktiivisesti yhdistyksen toimintaan. Jäsenet järjestivät metsätaitokilpailuja, pitivät luentoja kansanopistoissa ja peruskouluissa, järjestivät yhdistyksen ja kämpän vuosijuhlia, osallistuivat urheilutoimintaan, järjestivät tutustumiskäyntejä ja retkeilyjä aina maan rajojen ulkopuolelle saakka, hirvipeijaisia, pitivät erilaisia kerhoja, joista voidaan mainita mm. kamera-, luonnonharrastus-, retkeily- ja urheilukerho. Myös "maailman asiat" laitettiin järjestykseen lyhytikäiseksi jääneessä yhteiskunnallisessa keskustelukerhossa.
Urheilutoiminnassa jäseniä kuului HUMU:uun (Helsingin-Uudenmaan Metsäurheilu), jonka metsänhoito-, suunnistus- ja hiihtokilpailuihin osallistuttiin aktiivisesti sekä osanottajina että järjestäjinä. Myös lentopallo kuului aiemmin yhdistyksen harrastus- ja kerhotoimintaan.
Myöhemmin 2000-luvulla yhdistyksen toiminta on pääosin painottunut Tervalammen kämpän käyttämiseen vapaa-ajanviettoon esimerkiksi ulkoilun ja retkeilyn, sekä sienestyksen ja marjastuksen merkeissä kämpän ympäröivässä erämaisessa kansallispuistossa.